HISTORIA

Perheniemen kylän vaiheita

Milloin Perheniemi on saanut ensimmäiset asukkaansa, ei tiedetä.Kylä, jonka aluperäinen nimi on Pärhä eli Pärhäniemi mainitaan ensimmäisen kerran Hollolan laamannin- ja verokäräjillä marraskuussa 1490. Vanhimman maakirjan mukaan tässä vapaassa talonpoikaiskylässä oli 8 taloa. 1600-luvun puolivälissä talojen määrä oli jo noussut 14. 
1643 Perheniemi joutui aatelin rälssiksi ja 1700-luvun puolimaissa Iitistä tuli rajapitäjä, mikä toi myös Perheniemeen Kustaa III sotilaineen. Vielä nykyäänkin Perheniemessä on paikka Leirinmäki, josta löytyy sotilasleirin muistokivi.
Kartanoelämä vaikutti koko kylän kehitykseen, tehden ennen vapaista talonpojista alustalaisia. Velvollisuuksien lisäksi kartano merkitsi kuitenkin myös tiettyä loistokkuutta sekä yhteyksiä muuhun Suomi-Ruotsin valtakuntaan. 

Muutoksen tuulet puhaltavat Perheniemestä 

1830-luvulla Perheniemen kartano kyläalueineen joutui kauppaneuvos J. Stråhlen haltuun. Stråhlet kohosivat pitäjän johtaviksi miehiksi ja heidän ansiostaan Perheniemeä voitiin pitää Iitin taloudellisena ja henkisenä keskuksena.
Uusi vaihe kylän historiassa koitti, kun pormestari Alopaeus toteutti torppareiden vapauttamisen kartanon alaisuudesta itsenäisiksi viljelijöiksi 1900-luvun alkuvuosina. Valtion viranomaiset olivat suopeita hankkeelle ja suunnitelma 46 tilan ja 21 palstatilan muodostamisesta vahvistettiin senaatissa 1905. Maiden luovutus ja kauppakirjojen jako tapahtuivat juhlallisesti 29.5.1907
Koska Alopaeuksella ei ollut lapsia, myi hän ennen kuolemaansa 1918 kartanon Tornator Oy:lle. Vuonna 1922 Kymi Oy osti puolestaan kartanon maineen Tornatorilta lähinnä laajojen metsien vuoksi. Samalla kartano myös toimi osana Kymintehtaiden elintarvikehuoltoa toimien suurena maatilana.

Sotavuodet tuovat uusia asukkaita ja opiston

Sotavuosien jälkeen ostivat 22 Valkjärveläistä maanviljelijää kartanon Kymi Oy:ltä lukuunottamatta laajaa metsäaluetta joka säilyi yhtiön omistuksessa. Kartanon pelloista ja metsistä palstoitettiin tilat Valkjärveläisille ja kartanon päärakennus piha-alueineen myytiin muutama vuosi myöhemmin Sairalan evankelinen opisto, joka oli myös joutunut Kirvusta evakkoon.
Opisto on rakentanut uuden päärakennuksen vanhan kartanon viereen ja korjannut osan entisistä kartanorakennuksista omaan käyttöönsä sopiviksi. 1980-luvun alun paikkeilla opisto myös muutti nimensä Perheniemen evankeliseksi opistoksi vakiintuneen sijaintipaikkansa mukaan.

Tiedot perustuvat Veijo Ristolan Palasia Perheniemen historiasta kirjaan sekä Perheniemen Kylä 1460-1960 juhlaohjelman historiikkiin.

 

 

ETUSIVU

AJANKOHTAISTA

...TAPAHTUMAKALENTERI

PERHENIEMI TÄNÄÄN.

...KYLÄTALO JA SEURATALO

.. PALVELUT JA YRITTÄJÄT

...YHDISTYKSET

...TÄRKEÄT LINKIT

HISTORIA

...KOTISEUTURETKI

KUVAGALLERIA

KARTTA

YHTEYSTIEDOT

..

Yhteystiedot

Perheniemen Kyläyhdistys ry
c/o Jarmo Tähtinen
Riutanpääntie 314
47450 PERHENIEMI
p. 045 110 9082